Historia

Vehmasmäen Nuorisoseuran perustava kokous pidettiin Vehmasmäen kansakoululla 19. päivänä marraskuuta 1905. Kokouksessa oli läsnä 43 perustajajäsentä. Ensimmäisinä jäsenluetteloissa mainitaan Mandi Airaksinen ja J.B. Airaksinen, silloiset Vehmasmäen kansakoulun opettajat. Heitä o­n pidetty varsinaisina Vehmasmäen nuorisoseuran perustajina. Asiakirjoissa mainitaan, että he olivat perustamassa Vehmasmäen Nuorisoseuraa hyvin innokkaasti sen vuoksi, että he halusivat opettaa entisiä oppilaitaan vielä koulunkäynnin jälkeenkin.

Vehmasmäen Nuorisoseura sai rakennustontin lahjoituksena v. 1907 Pellesmäen Airaksisten maasta. Seuraavana vuonna nuorisoseuralaiset ostivat Kelloniemestä Kuopion maalaiskunnan vanhan kartanon, joka sitten siirrettiin talkoovoimin hevosilla paikalle, joka nyt tunnetaan Valoharjuna.

Viimeisenä suurena juhlana ennen sotavuosia mainitaan seurantalon vihkiäisjuhla Valoharjun laajennustöiden jälkeen 27. päivänä elokuuta 1939. Sotavuosina toiminta oli hiljaista, mutta niiden jälkeen jatkoivat Vehmasmäen nuorisoseuralaiset toimintaansa tehokkaasti. Seuran pöytäkirjoista vuosilta 1946 ja 1947 ilmenee, että nämä vuodet olivat toiminnallisesti Vehmasmäen Nuorisoseuran rikkaimpia.

Uusi nousukausi alkoi Vehmasmäen Nuorisoseuran toiminnassa 1980-luvulla. Vuonna 1985 alkoi Valoharjun peruskorjaus. Kyläläisten talkootyön osuus oli hyvin ratkaiseva. Korjaustyön suunnitteli ja valvoi insinööri Rauno Impola.

Uusitun Valoharjun vihkiäisjuhlaa vietettiin tammikuussa 1986. Tämän jälkeen o­n Vehmasmäen Nuorisoseuran toiminta pyörinyt täysillä. On ollut toimintaa aikuisille ja lapsille. Näytelmäharrastus elpyi ja o­n ollut hyvin vireää.

Ripeä toiminta huomattiin myös ulkopuolella ja Vehmasmäen Nuorisoseura nimettiin vuoden nuorisoseuraksi 1989. Kaksi vuotta myöhemmin seuran puuhaihmisista Terttu Hiltunen nimettiin vuoden nuorisoseuralaiseksi.